Villa Rauhala 150 vuotta - kummallinen kevät ja alkukesä

Villa Rauhala 150 vuotta - kummallinen kevät ja alkukesä

Eletään elokuun 18. päivää, ja minä yritän muistella kevättä ja alkukesää. Miten kummallisia aikoja ollaankaan eletty. Kirjoittaminen on jäänyt aivan tyystin, mistä olen todella pahoillani - sekä teidän lukijoiden että itseni vuoksi. Jossain vaiheessa tämä blogi oli itselleni eräänlainen henkireikä ja ylpeyden aihe. Ajattelin, että kun saan esiteltyä joskus täällä postaus kerrallaan koko ihanan kotini, teetän teksteistä itselleni kirjan. No, miksipä en enää ajattelisi niin, mutta kevään ja kesän aikana kirjoittamiseen ei löytynyt innostusta eikä aikaa. Monestakin syystä.

Sisustusiloa täytti 1 vuotta 29.4.2020. Synttärit jäivät pitämättä,
mutta synttäriarpajaiset järjestin yrityksen instagramissa ja facebookissa. 

Kummallinen korona-kevät

Kevään 2020 tulee varmasti muistamaan ikuisesti meistä jokainen. Alkuvuodesta olin intoa täynnä. Suunnittelin jos jonkinlaisia tapahtumia, kädentaito-workshoppeja ja ennen kaikkea juhlia tänä vuonna 150 täyttävälle Villa Rauhalalle sekä 1 vuotta täyttävälle yritykselleni. Maaliskuun aikana noista suunnitelmista romuttui jok'ikinen. Oman kodin ovet oli suljettava, kurssitarjottimen suunnittelu laitettava jäähylle ja juhlien suunnittelu muuttui sen suunnittelemiseksi, miten selvitä kaksin lapsen kanssa keväästä ilman, että pää hajoaa, kun kaikki pienen perheemme ulkopuoliset kontaktit muuttuivat uhkaksi omalle (tai muiden) terveydelle. Yhtäkkiä olimme neljän seinän sisällä 24/7, molemmat. Pinna kiristyi ja omasta kodista tuli levon ja rauhan turvasataman sijaan eristyskoppi. Ehkä siitäkin syystä kirjoittaminen jäi. Menetin hetkeksi intohimoni kaikkea tätä niin kovin rakastamaani kohtaan.

Monet muutkin viettivät kotikoulun ja etätöiden siivittämänä yhä enemmän aikaa kotona. Moni muu katseli omia nurkkiaan pitkästä aikaa ajan kanssa, mietteliäästi, ja alkoi keksiä remontti- ja sisustuspuuhia, joita kotona ollessaan voisi tehdä. Tiedän, että todella monella alalla kevät vei kalenterista kaiken, mutta minun onnekseni tällä alalla työt senkun lisääntyivät. Kevät- ja alkukesä oli todella kiireistä, ja lisäksi uuden opettelu esimerkiksi suunnitelmien tekemiseen etänä vei aikaa, joten siinä toinen syy blogin hiljentymiseen.

Kevätpuuhia

  

Kevään karua mutta kaunista paljautta.
Kalusteet kannettu paikoilleen, pesty ja öljytty.
Takapihan patio ja heinäseiväsaita rakennettiin
muutama vuosi sitten paikalta hävitetyn, valtavan
pensaan tilalle.

Kevättouhut kuitenkin olivat tänäkin vuonna suurin piirtein samanlaisia kuin aina ennenkin. Kevään puuhiin kuuluu yleensä pihan haravointi, mutta tänä vuonna sitä ei juurikaan tarvinnut tehdä, koska oli haravoinut pihan vain hetkeä aiemmin hiihtolomalla (!), kuten edellisessä postauksessani kerroin. Mutta muuten hommia riitti. Kukkapenkkien ja pensaiden alas leikkaamista, siivoamista ja multien lisäilyä. Kesäkukkien istuttamista. Puutarhakalusteiden pesemistä ja öljyämistä. Ikkunoiden pesua ja puhtaiden verhojen silitystä, kevätsiivoja Villa Rauhalassa, Tyynelän torpassa sekä Lystimajassa. Mattojen pesua. Tässä viimeksimainitussa puuhassa on muuten jotain aivan ihanaa. Mäntysuovan tuoksu ja mattotelineellä alkukesän lämmössä, pienessä tuulenvireessä iloisena heiluvat värikkäät räsymatot saavat minut tuntemaan oloni osaksi sukupolvien ketjua. Muistan, kuinka lapsuudessani mummun ja papan mökillä Evijärvellä matot pestiin laiturilla. Tuoksu oli sama, tunnelma oli sama. Mattoja pestessä tuntuu kuin kaikki edesmenneet isovanhempanikin olisivat touhussa mukana.

Olen joka vuosi valinnut kesäkukat purkkeihin sen hetkisen fiiliksen mukaan. Minulla ei koskaan ole samanlaisia kukkia kahtena kesänä peräkkäin. Tänä vuonna purkkeihin valikoitui maahumalaa, vaaleanpunaista daaliaa, erilaisia mehikasveja sekä valkoisia ja vaaleanpunaisia pikkupetunioita. Amppeleihin tuli pinkkiä pelargoniaa sekä kerrottua petuniaa. Näistä kyllä tykkäsin, ja ajattelinkin siirtää maahumalat kukkapenkkiin ja yrittää talvettaa daaliat. Pelargonioita minulla on ollut vuodesta toiseen myös Tyynelän portailla kahdessa vanhassa saunakiulussa, ja nämä toki siirrän talveksi säilöön Tyynelän takkahuoneeseen, ja nostan keväällä taas ulos. 

Ulkonakin kannattaa sisustaa huolella. DIY-
henkinen kesäkukkapurkki syntyi pihavarastosta
löytyneestä puolikkaasta, kauniisti ruostuneesta
kuumavesisäiliöstä.

Yksi kesäkukkapurkki on jo
vuosia aseteltu lapselle pieneksi
jääneen potkukelkan päälle.

Tien reunaan, liittymän toiselle puolelle kasvaa kesäisin pikkuinen,
ikioma niittyni. Siinä kasvaa mm. päivänkakkaroita, puna-apilaa,
hiirenvirnaa ja heinäkasveja.

Muutama muutostyö

Alkukesästä innostuin muutamaan pikku projektiin, vaikka mitään isompia remontteja tai vastaavia ei olekaan juuri nyt ollut varaa tehdä. Olohuoneen järjestyksen innostuin pyöräyttämään kiihkeimmän kotoiluvaiheen aikana ympäri. Ja kuinka se piristikään! Niinkin pieni asia, mutta iso vaikutus. Vaihdoin lähes tulkoon kaikkien huonekalujen paikkaa. Sohvalle tuli ihana soppi nurkkaan, lähes kaakeliuunin viereen, ja vaikka sanotaankin, että TV:n paikka ei ole ikkunoiden edessä, siirtyi meidän telkkari ikkunaseinälle. Kahden ikkunan välissä oli juuri sopiva kolo TV-tasolle. Lipastot ja keinutuoli löysivät myös uudet paikkansa. Rahaa ei mennyt yhtään, mutta ilme uudistui täysin. Sitä itsekin helposti niin kangistuu kaavoihinsa, että antaa saman järjestyksen olla ikuisesti, mutta aina välillä kannattaa miettiä tavaroille uudet paikat. Toimivuus voi yllättää!

Olohuone uudessa asussaan.

Pihalla kaivoin parkkipaikan ja takapihan välissä olevan kiveyksen reunalta nurmikkoa pois noin puolen metrin leveydeltä. Laitoin alle suodatinkankaan ja päälle pieniä, tummanharmaita koristekiviä ja pensaiden ympärille kuorikatetta. Vaikka vanhassa miljöössä piha saa ollakin hieman rempallaan, en pidä pitkän ruohikon ja rikkakasvien rehottamisesta paikoissa, jonne ruohonleikkurilla ei yllä. Ilme tuli paljon siistimmäksi uudistuksen myötä, ja on myös helppo pitää siistinä jatkossa!

Kivikon ja pensaiden ympärystä on nyt helppo pitää siistinä. 
Lumipalloheisi, syreeni ja juhannusruusu kuuluvat alkukesän kukkijoihin.

Olen viime kesänä päättänyt, että puolentoista metrin korkuiset ja levyiset nokkos- ja putkikasvien ryteiköt pihamaamme ja naapurin peltojen välisten ojien reunoilla eivät miellytä silmääni sitten missään määrin. Niinpä ojanreunoja on pyritty pitämään siistinä trimmeröimällä. Kaksi uuttakin kukkapenkkiä minulla olisi jo haaveissa ja valmiina suunniteltuina. Vielähän tässä loppukesän/alkusyksyn aikana ehtisi niitä rakennellakin ennen talven tuloa. Katsotaan, kuinka käy. Toisen pihakoivun kaatamisesta kirjoitin aikaisemmin, mutta sen suhteen olen tullut katumapäälle. En millään malttaisi vanhoista, suurista koivuista luopua, ja tänä kesänä lehtiä oli hyvin latvaan saakka, joten päätin antaa koivulle vielä hieman lisäaikaa. Talon ja tien väliin suunnitteilla ollut heinäseiväsaitakin siis odottaa vuoroaan. 

...Onneksi samat, tutut perennat sieltä aina
nousevat kuitenkin! Alkukesästä tässä
penkissä kukkivat mm. vuorenkilpi,
arovuokko, kurjenpolvi sekä pionit. 
Kaunokaiset kukkivat läpi kesän.

Keväällä ja alkukesästä kukkapenkit
näyttävät monesti siivoamisen jälkeen
melko lohduttomilta...

  

Omenankukkia oli tänä kesänä ennätysmäärä! Pihassamme on kaksi
vanhaa omenapuuta, puna-kaneli sekä valkea kuulas.

Pohjantähti-köynnösruusu kukkii keskikesällä. Tämä on vanha perinne-perenna
ja Tyynelän seinustalla erittäin runsaana kasvava ja rehevä. Olen monta
kertaa jo näiden tässä asuttujen pian 10 vuoden aikana leikannut tätä
melko rajusti, mutta pian se kiipeilee lähes katolla asti taas... Tämän ruusun
tuoksu on huumaava!

Alku- ja keskikesästä täällä tuoksuvat ja kukkivat monet valkoiset ja vaaleanpunaiset kukat. Loppukesä puolestaan on kirkkaan-/tummanpunaisten, keltaisten ja oranssien kukkijoiden aikaa. Koska tämä kirjoittaminen vihdoin tuo taas minulle iloa, voisin esitellä teille vielä loppukesän puuhastelumme ja lisää puutarhaamme (ja niitä loppukesän kukkijoita) pian uudessa postauksessa! Pitäkää itsestänne huolta.

Alkukesän auringonlasku, Tyynelä, puhtaat pientareet, syreeni ja pohjantähti.